Suolistovaivojen takana on usein IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä. Se on vaaraton vaiva, jonka oireita voi hoitaa probiooteilla tai muilla valmisteilla. Myös ruokailutottumusten viilaaminen usein auttaa.

Turvotusta ja epämääräisiä vatsakipuja, välillä inhottavasti ilmavaivoja. Ummettaa tai vatsa on kuralla. Ikävät vatsa- ja suolisto-oireet heikentävät elämänlaatua ja vetävät mielen matalaksi. Ihan harvinaisia ne eivät ole, sillä toistuvista suolistovaivoista kärsii jopa 10–15 prosenttia suomalaisista. Usein vaivojen syyt ovat toiminnallisia, eli niiden taustalta ei löydy mitään varsinaista sairautta tai vikaa. Esimerkiksi mahasuolikanavan limakalvo on täysin normaali. Kurjat oireet johtuvat ehkä stressistä tai kiireisestä elämänrytmistä.

Toiminnallisten vatsavaivojen kohdalla puhutaan ärtyvän suolen oireyhtymästä eli IBS:stä. Se on erotettava IBD:stä, jolla tarkoitetaan tulehduksellisia suolistosairauksia. Niitä ovat Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus. IBD:lle tyypillistä on aaltomainen taudinkulku: toisinaan tauti aktivoituu, toisinaan oireita ei ole. Suolistovaivoja aiheuttavat myös keliakia ja laktoosi-intoleranssi. Joskus vaivojen takana voi olla jopa paksusuolensyöpä.

Yleisin syy suolistovaivoihin ja vatsan myllerrykseen on IBS. Johtava oire on vatsakipu. Lisäksi voi tulla ummetusta, ripulia tai molempia vaihdellen. Usein vatsan turvotus tai paineen tunne pahenee iltaisin. IBS:n taustalla on monta syytä. Se saattaa johtua esimerkiksi stressistä tai epäsäännöllisestä ruokailurytmistä. Jotkut ruoka-aineetkin voivat aiheuttaa oireilua.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on naisilla 1,5–2 kertaa yleisempi kuin miehillä. Syytä ei tiedetä. On arveltu, että taustalla voisi olla hormonaalisia syitä, mutta tästä ei ole tarkkaa tietoa. Kenties naiset menevät herkemmin lääkärin vastaanotolle kuin miehet? Ärtyvän suolen oireyhtymää esiintyy paljon myös lapsilla.

FODMAP-ruokavalio auttaa

Vaikka oireet ovat ärsyttäviä, IBS ei ole vaarallinen vaiva. Jos elämänilo alkaa hiipua ja oireet rajoittavat elämää, vaiva kannattaa ehdottomasti hoitaa. Keskeinen hoitokeino on oikeanlaisen ruokavalion löytyminen. Suurin osa potilaista hyötyy FODMAP-ruokavaliosta, jonka toimivuudesta on tieteellistä näyttöä. Idea on karsia suolistossa huonosti imeytyvien hiilihydraattien määrää. Tällaisten hiilihydraattien lähteitä ovat esimerkiksi ruis, ohra ja vehnä sekä sienet, sipuli ja ksylitoli.

Näyttäisi siltä, että moni – jopa kaksi kolmesta – saa hyödyn näiden hiilihydraattien välttelemisestä. Tärkeää on myös liikunnan harrastaminen, säännöllisen ateriarytmin löytyminen sekä stressin lievittäminen. Näyttää siltä, että osa IBS-potilaista hyötyy probiooteista. Ainakin jotkut probiootit voivat lievittää vatsan turvotusta ja ilmavaivoja.

Joskus lääkäri saattaa määrätä IBS-potilaalle lääkkeitäkin. Lääkkeet tukevat suoliston limakalvoa. Lääkkeiden valinta riippuu siitä, onko oireyhtymä ummetus- vai ripulipainotteinen. Esimerkiksi ummetuspainotteiseen IBS:ään soveltuvat ulosteen massaa lisäävät kuituvalmisteet. Ärtyvän suolen oireyhtymän aiheuttamiin vatsakipuihin voidaan käyttää suolen supisteluun vaikuttavia spasmolyyttisiä kipulääkkeitä. Myös tietyt masennuslääkkeet lievittävät suolistoperäistä kipua, ja joten joskus niitäkin voidaan käyttää, vaikka varsinaisesta masennuksesta ei olisikaan kyse.

Hakeudu lääkäriin aina, jos ulosteessa on verta, jos vatsakipuun liittyy laihtumista tai kuumeilua tai suvussasi esiintyy paksusuolen tai munasarjojen syöpää.