Miten vastustuskyky toimii?

Ihmisen immuniteetti eli vastustuskyky on hyvin monimutkainen järjestelmä, jonka toimintaa ei kokonaan tunneta. Aiheesta tehdään paljon tieteellistä tutkimusta. Vastustuskykyyn lasketaan kaikki kehon järjestelmät, jotka suojaavat ja puolustavat taudinaiheuttajilta eli bakteereilta, viruksilta, alkueläimiltä ja madoilta. Siihen kuuluvat niin terve iho ja limakalvot värekarvoineen kuin esimerkiksi erilaiset haitallisia mikrobeja torjuvat ja tappavat solut.

Onko hyvä vastustuskyky synnynnäistä?

Osittain. Jo sikiöaikana ja heti syntymän jälkeen elimistö oppii erottamaan, mitkä rakenteet ovat omia ja mitkä vieraita tunkeutujia, joita vastaan kannattaa puolustautua. Synnynnäinen vastustuskyky reagoi taudinaiheuttajiin nopeasti, jopa minuuteissa.

Toisaalta puolustusjärjestelmä myös kehittyy elämän aikana, kun elimistö kohtaa uusia taudinaiheuttajia. Kun synnynnäinen immuniteetti ei ole onnistunut estämään taudinaiheuttajia, hankinnainen immuniteetti alkaa toimia.

Jos ihminen ei sairastu esimerkiksi flunssaan juuri koskaan, ei yleensä voida tietää, johtuuko se synnynnäisistä ominaisuuksista vai hankinnaisesta puolustuskyvystä.

Voiko immuniteettiaan kehittää tietoisesti?

Ihmisen immuniteetti on alttiimpi heikentymään kuin kehittymään paremmaksi. Vastustuskykyyn voi kuitenkin itse vaikuttaa syömällä monipuolisesti, liikkumalla ja lepäämällä tarpeeksi. Hyvä uni tukee vastustuskykyä, koska immuniteettia tukevat tapahtumat sijoittuvat lepoaikaan.

Tupakointi heikentää puolustussolujen toimintaa. Varma keino vaikuttaa puolustuskykyyn on pitää rokotussuojansa kunnossa.

Voiko purkista ottaa lisää vastustuskykyä?

Muun muassa maitohappobakteerien, C- ja D-vitamiinin ja sinkin vaikutusta on tutkittu. Osa ihmisistä voi saada niistä hyötyä, mutta suositeltuja annoksia ei kannata ylittää.

Vaihteleeko vastustuskyky elämän eri vaiheissa?

Kyllä, immuniteetti on luontaisesti heikoimmillaan vastasyntyneenä ja vanhana. Raskausaika, stressi, vakavat sairaudet ja isot leikkaukset alentavat elimistön puolustuskykyä.

Miksi jotkut lääkkeet heikentävät vastustuskykyä?

Antibioottikuurit tuhoavat ihmisen elimistöstä huonoja bakteereja mutta samalla myös osan hyvistä bakteereista, jotka suojaavat taudeilta. Antibiootteja ei siksi koskaan kannata käyttää turhaan tai varmuuden vuoksi.

Myös monet syövän ja autoimmuunisairauksien hoidossa käytetyt lääkkeet ja kortisonihoito alentavat vastustuskykyä. Ne voivat vaikuttaa epäsuorasti tai suoraan puolustusjärjestelmän soluihin.

Vastustuskyky voi olla heikko, mutta voiko se myös toimia väärin?

Kyllä. Joskus puolustussolut suuntautuvat elimistön omia rakenteita vastaan, ja tällöin seurauksena voi olla autoimmuunisairaus kuten reuma tai tyypin 1 diabetes. Osalla ihmisistä on perinnöllinen alttius saada autoimmuunisairaus.

Usein autoimmuunisairauden laukaisee jokin ulkoinen tekijä kuten bakteeri tai virus. Arvellaan, että jotkin bakteerit tai virukset voivat muistuttaa ihmiskudoksen rakennetta niin, että puolustussolut eivät erota omia ja vieraita soluja toisistaan ja hyökkäävät molempia vastaan. Ilmeisesti bakteerit tai virukset voivat myös muuttaa joidenkin kudosten molekyyleja siten, että elimistö ei enää tunne niitä omakseen.

Joskus puolustusreaktio suuntautuu oikein, eli tuhoaa elimistölle vieraita tunkeutujia, mutta on liian voimakas. Tällöin seurauksena on esimerkiksi allergiaa ja astmaa.

Edistääkö hygienia vastustuskykyä?

Hyvä hygienia kuten käsienpesu on tärkeää esimerkiksi flunssavirusten ja nyt erityisesti koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Toisaalta lapsuudessa liiallinen hygienia voi olla haitaksi. Allergioiden ja autoimmuunisairauksien yleistyminen liittyy ainakin osittain liialliseen puhtauteen. Jos lapsi ei ole riittävästi tekemisissä luonnon ja ympäristön kanssa, tavalliset mikrobit eivät pääse muokkaamaan hänen vastustuskykyään.

Mikä on suolistobakteerien rooli?

Jopa 70 prosenttia puolustussoluista sijaitsee suolistossa. Suoliston terveydellä on siis tärkeä rooli vastustuskyvyn ylläpidossa.

Moniin sairauksiin liittyy elimistön matala-asteinen tulehdustila, jota huonot suolistomikrobit lietsovat. Terveellinen ruokavalio takaa, että suolistossa on enemmän hyviä, astustuskykyä tukevia bakteereja.

Heikentääkö stressi vastustuskykyä?

Tutkimusten mukaan voimakas stressi vaikuttaa immuunijärjestelmän solujen toimintaan. Kokemus osoittaa, että ihminen usein sairastuu flunssaan stressin lauetessa. Ei kuitenkaan tiedetä, mistä tämä johtuu.

Teksti Sanna-Kaisa Hongisto